Valikoima proosaa, lyriikkaa ja muuta luettavaa aikuisille naisille, suomenkielisiä julkaisuja painottaen. Mukana on suosituksia ja arvioita teoksista, jotka ovat olleet keskusteltavina Mummolaakson lukulepakkojen kirjallisissa kahvi-illoissa. 

Romaaneja, elämänkertoja, novelleja

Ann Aldrich: We Walk Alone

Gold Medal, 1955

(Ann Aldrich oli yksi Marijane Meakerin pseudonyymeistä)

Rita Mae Brown: Rubyfruit Jungle

Daughters Press, 1973

Kaija-Riitta Grönholm: Jos katto ois lattia

Lepakon siivin luoksesi hiivin ja muita novelleja. Omakustanne, 2013

Patricia Highsmith: Carol

Coward-McCann, 1952 (alkuperäinen julkaisu nimellä Claire Morgan: The Price of Salt)

Tove Jansson: Reilua peliä

suom. Kyllikki Härkäpää. WSOY, 1990 (Rent spel, 1989)

Tuula Karjalainen: Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta

Tammi, 2013

Violette Leduc: Théresè ja Isabelle

suom. Outi Nyytäjä et al. Weilin + Göös, 1968
(Thérèse et Isabelle, 1966)

Aino Malmberg: "Ystävyyttä"

Kokoelmassa: Totta ja leikkiä. Otava, 1903

Alfred de Musset: Gamiani eli kaksi rajatonta yötä

suom. Jaana Seppänen. Savukeidas, 2012 (Gamiani ou Deux nuits d'excès, 1833)

Francine Prose: Lovers at the Chameleon Club, Paris 1932

Harper Perennial, 2014

Ida Rauma: Seksistä ja matematiikasta

Gummerus, 2015

Pirkko Saisio: Kainin tytär

Kirjayhtymä, 1984

Pirkko Saisio: Punainen erokirja

WSOY, 2003

Trilogian aiemmat osat: Vastavalo (WSOY, 2000) ja Pienin yhteinen jaettava (WSOY, 1998)

Margareta Suber: Charlie

Bonnier, 1932 (2. p. Normal Förlag, 2005)

Kaarina Valoaalto: Avantgarderob ja muuta irtaimistoa

Tammi, 2008

suom. Helena Bützow,  Tammi, 2015 (The Paying Guests, 2014)

Djuna Barnes: Yömetsä

suom. Lauri Perkki. Kirjayhtymä, 1987 (Nightwood, 1936)

Katherine V. Forrest: High Desert

Spinsters Ink, 2013

Radclyffe Hall: Yksinäisyyden kaivo

suom. Milla Karvonen. Basam Books, 2010 (Well of Loneliness, 1928)

Gerry Ilvesheimo: Lykantropia

Johnny Kniga, 2009

Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki

Teos, 2015

 

 

Jenny Kangasvuo: Sudenveri

Teos, 2012

D.H. Lawrence: Kettu

suom. V. Mattila. Kirjayhtymä, 1959 (The Fox, 1922)

Marijane Meaker: Highsmith. A Romance of the 1950s

Cleis Press, 2003

Olivia [pseud. Dorothy Strachey]: Olivia

suom. Kyllikki Hämäläinen. Otava, 1950

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa

Teos, 2016

E. Saarinen ja työryhmä: Jane Blond. Elä ja anna toisten kuolata

Jane Blond kustannus, 2012

Sarjan aiemmat osat: Jane Blond ja Casino Royalties (2008) ja Jane Blond ja tohtori Maybe (2006)

Helena Sinervo: Runoilijan talossa

Tammi, 2004

Helena Sinervo: Armonranta

WSOY, 2016

Annakarin Svedberg: Sinun

Gummerus, 1968

Nalle Valtiala: Lotus. En berättelse om kärlek

Söderström & Co, 1973

Sarah Waters: Yövartio

suom. Helene Bützow. Tammi, 2007 (Nightwatch, 2006)

Runoja, näytelmiä, esseitä, kirjeitä

Sateenkaaren alla: kertomuksia perheistä

Toim. Maria Rintamäki, Hanna-Leena Autio, Karoliina Riihiluoma, Liisa Suvanne. Atena, 2015.

Keskusteltavana kahvi-illassa 15.10.2015

Boel Westin & Helen Svensson (toim.): Kirjeitä Tove Janssonilta

Schildts & Söderströms, 2014 (Brev från Tove Jansson, 2014)

Keskusteltavana kahvi-illassa 24.2.2015

Heini Junkkaala: Kristuksen morsian

Kirja kerrallaan, 2010

Teija Kortelainen: Elä katto taakses, runoja

Kaarinan kaupungin runokirjat, 2003

Mirkka Rekola: "Yhteisiä aikoja - muistikuvia Mirjam Polkusesta", kokoelmassa Esittävästä todellisuudesta

Sanasato, 2007

Eva-Stina Byggmästar: Älvdrottningen

Söderströms, 2006

Gun Gustavsson et al (toim): Ääriviivasi ihollani: naisten rakkausrunoja naisista

Dina konturer på min hud: kvinnors kärleksdikt om kvinnor. Runoantologiatyöryhmä, 1991

Johanna Korhonen & Jeanette Östman (toim.) Kaikella rakkaudella – Sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta

suom. Riikka Toivanen. Into, 2014 (Klartext (med all respekt), 2014)

Helena Sinervo: Avaruusruusuja

WSOY, 2014

Sarjakuvia

Alison Bechdel: Rakkaus & muita onnettomuuksia. Lepakkoelämää IV

suom. Tarja Sahlstén. Like 2013. (The Essential Dykes To Watch Out For, 2008)

Sarjan aiemmat osat: Lepakkoelämää III (2012), Lepakkoelämää II (2010) ja Lepakkoelämää (2000)

Annukka Leppänen: Terapian tarpeessa

BoD, 2013

Paula Noronen & Annukka Leppänen: Pirjo ja kaveri 2

Like, 2012

Sarjan aiempi osa: Pirjo ja kaveri (2010)

Alison Bechdel: Äideistä parhain

suom. Anu Nyyssönen. Like, 2012. (Are You My Mother?: A Comic Drama, 2012)

Aiempi sisarteos: Hautuukoti: Tragikoominen perheeni. suom. Taina Aarre. Like, 2006 (Fun Home: A Family Tragicomic, 2006)

Annukka Leppänen & Katsu Kujala: Anopin unelma

Suomen yrityslehdet, 2002

Hanna-Pirita Lehkonen (toim.): Lepakkoluola

Team Pärvelö, 2014

Lukulepakon muistiinpanot

Palataksesi jo sulkemiisi muistiinpanoihin, päivitä selain.

Romaani on uusin esimerkki historiaan sijoittuvan homokirjallisuuden trendistä, josta kirjallisuudentutkija Katri Kivilaakso on todennut ”On kuin vähemmistölle kirjoitettaisiin historiaa jälkeenpäin.” 1950-luvun naisrakastajien elämään Parkkinen on kirjoittanut sekä arkiuskottavia että yltiöromanttisia käänteitä. Romanssin rinnalla kulkee löyhä jännitystarina mutta koukuttavia ovat myös aikakauden töölöläismiljöön kuvaukset ja muut historialliset detaljit. Ruuan ystävien iloksi kirjan kappaleet on otsikoitu ruokalajeiksi, ja keittiötaitoihin vihkiytyminen näyttäytyy symbolina sekä lihallisille elämännautinnoille että itsenäiselle  naistoimijuudelle. Kuten modernismin aikakaudelle sijoittuvaan kertomukseen sopiikin, kirjallisia esikuvia ei peitellä. Niistä päällimmäisiä ovat Helvi Hämäläisen ja Virginia Woolfin analyysit keskiluokkaisten henkilöhahmojen tasapainottelusta viettien ja sovinnaisuuden välissä, torjuttujen traumojen ja ahdistavien sukupuoliodotusten puristuksessa.

Prosen historiallinen romaani 1920-1940-lukujen Pariisista on vahvasti ja detaljoidusti taustoitettu tositapahtumiin. Kun menneisyyden legendat ja niiden fiktionalisointi kilpailevat samassa teoksessa keskenään ihmeellisyydessä, niin lukukokemus on eeppinen. Alkusysäyksen tarinalle antoi Brassain kuuluisa valokuva lesboparista Le Monocle -klubilla 1932. Kuvan smokissa poseeraavan urheilija-butchin karun tarinan ympärille Prose kietoo lukuisia muitakin vangitsevia hahmoja, joiden elämän käänteentekevät vuodet ja niiden lopputulemat avautuvat vaiheittain moniäänisen kerronnan kautta. The Chameleon Clubin esikuvassa ovat Suomesta vierailleet ainakin Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä, arvatenkin myös Vivica Bandler. Heidänkin taiteellisessa perinnössään ja 'kummitus'-seurapiireissään on kutkuttavia historiallisen fiktion aineksia.

The Price of Salt -romaanista lesbopiireissä tunnetun Patricia Highsmithin ja nuoremman pokkarikirjailijan Marijane Meakerin ensitapaaminen newyorkilaisessa lesbobaareissa johti suhteeseen, jota Meaker kuvaa omasta puolestaan hullaantumiseksi. Ystävän varoitus, ettei Pat ole vaimoainesta, kaikui kuuroille korville. Jouhevasti kirjoitettu muistelmateos tarjoaa parisuhdedraaman ohella värikkäitä muotokuvia gay-seurapiireistä sekä detaljeja Highsmithin ja Meakerin kirjojen taustoista. Kumpikaan osapuolista ei sovi suuren yleisön lesboidoliksi, mutta tarinaa se ei tee yhtään vähemmän kiinnostavaksi.

Opas lesboelämään ammentaa syvältä aikansa auktoriteettien surullisenkuuluisista sairausteorioista, mutta tuo niiden rinnalle sisäpiirin tietoa salatusta seksuaalivähemmistöstä New Yorkissa. Kirja avasikin lukemattomien naislukijoiden silmät suurkaupungin sapfisille mahdollisuuksille. 15 vuoden kokemuksella kirjoittaja raportoi lesbopiireistä humoristisesti sekä hyvässä että pahassa, laajalla kaarella: eletystä lesboelämästä sublimoituun ja tukahdutettuun homoeroottiseen haluun. Teosta leimaa ristiriitaisuus suvaitsevuutta edistävien argumenttien ja negatiivisten leimojen välillä. 1960-70-lukujen tiedostava lesboliike koki Aldrichin arkkiviholliseksi, reliikiksi itseinhoisen lesbouden pimeältä vuosikymmeneltä. Sittemmin kulttuurihistoriallisesti merkittävä teos on palautettu arvoonsa muiden lesbian pulp-klassikoiden rinnalle. Joan Nestle on luonnehtinut 1950-luvun pulp-kirjoja "selviämiskirjallisuudeksi".  Lähdekirjallisuutta, dramatisoituja episodeja ja sarkastista analyysia vapaasti yhdistelevä teos on  historiallisessa valossa kiintoisaa luettavaa. - Keskusteltavana 15.12.2015

Romaanin 1950-luvulla amerikkalaisiin lesbolukijoihin tekemää suurta vaikutusta voi olla vaikea tavoittaa tänä päivänä mikä kertoo ennen kaikkea huikeasta muutoksesta kirjallisessa odotushorisontissa. Nuoren Theresen ihastuminen Mrs Carol Airdiin johtaa romanssiin, joka ei jää vaille sosiaalisia sanktioita. Tarina on koskettava mutta kerrottu ilman tunteilua ja vailla helppoja samaistumiskohteita. Yksilöpsykologinen, kaunistelematon ihmiskuva vastaa sekä Highsmithin omaa kirjallista tyyliä että julkaisuajan mccarthyismin ja homovainojen leimaamaa mentaliteettia. Ympäristön ahdistavista asenteista huolimatta Highsmithin romanssista välittyy optimistinen lopputulema, rakkaus voittaa. "It would be Carol, in a thousand cities" -sitaatti on jäänyt historiaan. Todd Haynesin ohjaama filmatisointi vuodelta 2015 on ollut arvostelumenestys. - Keskusteltavana 15.12.2015

Ulostulokertomusten kaavalla toteutettu kokoelma tarinoita erilaisista sateenkaariperheistä tämän päivän Suomessa. Kolmenkymmentä kirjoittajaa kertoo niissä lapsenhankintaratkaisuistaan, vanhemmuudesta eri rooleissa, perheensä sukulais- ja viranomaissuhteista, arjen perhe-elämästä ja muutostilanteista kuvioissa, joihin jollain lailla kytkeytyy yksi tai useampi lhbtq-vanhempi. Näkökulmat ovat kiitettävän moninaisia ja tekstit ytimekkään lyhyitä. Vaikka perheonni ei aina toteudu suunnitellusti, niin päällimmäiseksi jäävät kokemukset vanhemmuudesta elämää rikastavana asiana sekä positiiviset tulevaisuudenodotukset - kuten lasten myötä kai aina. - keskusteltavana 15.10.2015

Tove Janssonin 100-vuotisjuhlinnan ja uuden elämänkerran vanavedessä ilmestyi myös huippukiinnostava ja lämminhenkinen kirjekokoelma. Janssonin loppumaton tarmokkuus ulottui myös tiiviiseen kirjeenvaihtoon, josta välittyy elävästi taiteelliset ambitiot, matkamiljööt, suhdeverkostot, rakkaus - eikä vähiten kiinnostavana pohdinnat naissuhteista ja 'kummituksista', jolla Jansson viittasi lesbolaisiin. Kirjeiden lomaan on taustoitettu kirjoittajan ja hänen lähipiirinsä elämänvaiheita. Valokuvat ja kirjeiden piirrokset keventävät asian paljoutta. - keskusteltavana 24.2.2015

Kasvukertomus fiksusta ja anteeksipyytelemättömästä Molly Boltista oli aikanaan lesbofeministisen nuoren sukupolven suunnannäyttäjä ja merkkiteos tiellä homohäpeästä gay is good -asenteeseen. Tyylilaji on räväkänhauskaa amerikkalaista toimintatarinaa. Eroottisilla seikkailuilla on aina tiedostava puolensa päämäärätietoisen sankarin joutuessa raivaamaan itselleen tilaa patriarkaalisen, lesbofobisen ja kapitalistisen yhteiskunnan sisällä. Uudelleenluettuna romaanin individualistinen ratkaisumalli ei aivan puhuttele, ja moniarvoisuuteen kaipaisi sävyjä enemmänkin. - keskusteltavana 24.2.2015

Gamiani julkaistiin anonyymisti 1833 mutta sen kirjoittajaksi tulkittiin pian Alfred de Musset. Pienoisromaani kuuluu ranskalaiseen maanis-eroottisten lesborepresentaatioiden jatkumoon, jonka aiempia suomennoksia ovat Balzacin novelli Kultasilmäinen tyttö ja Baudelairen Pahan kukkien runo Tuomituja naisia. Balzac ja Baudelaire kuvaavat dekadenttia lesbohalua vain viitteellisesti, kreivitär Gamianin edesottamukset maalataan lukijalle lihallisina akteina. Kyltymättömyys, egoismi ja perversio ovat lakanneet olemasta lesbouden tunnusmerkkejä, joten tarinaa demonisesta himottaresta lukee jo lämpimikseen modernimman queerpornon lomassa. Teoksen anonyymin kuvittajan litografioita ei suomennokseen sisälly. - keskusteltavana 24.2.2015

Legendaarisen Dykes to Watch Out For -lesbosarjakuvan tekijän aiempi omaelämänkerrallinen sarjakuvaromaani Hautuukoti - Tragikoominen perheeni (2006) ylsi kriitikko- ja myyntimenestykseen. Teos kertoi Bechdelin isästä ja isäsuhteesta. Äideistä parhain kertoo traumaattisesta suhteesta äitiin. Yhteistä muistelmateoksille on monitasoinen kerronta, jossa risteilevät kertojan oma lesbohistoria, vanhempien salaisuudet, taiteelliset intohimot ja kirjalliset viittaukset. Äideistä parhain ammentaa mm. psykoanalyyttisistä teorioista ja Virginia Woolfin teksteistä. Älyllistä, nokkelaa ja koskettavaa sarjakuvaa, joka herättää pohtimaan oman perheen tunnedynamiikkaa. 
- keskusteltavana 25.3.2013

Kokoelman 39 novellia ovat lyhyitä ja keskittyvät arkisen elämän huvittavuuksiin. ”Lähdettiin pistämään jalalla koreasti Mummolaakson bileisiin”, alkaa kertomus late bloomerin etsikkoajasta lepakkomaailmassa. Niminovelli ’Lepakon siivin luokses hiivin’ on yllättäen vakavammasta päästä. Elämänmyönteisen hirtehishuumorin ja napakoiden lopetusten ansiosta tarinoinnin äärellä viihtynee myös harvemmin kirjojen pariin eksyvä kypsempi lesbolukija. 112-sivuisen kirjan voi tilata netistä: omakustanne.fi.
- keskusteltavana 25.4.2013

Sota-aikaan sijoittuvan romaanin kerronta soljuu yhtä tuttuna ja tunnistettavana kuin Suomi-Filmin mustavalkoiset draamat. Kun Voitto lähtee rintamalle, Annan auvoisa avioliitto alkaa murentua. Kotirintaman uuvuttavan, virikkeettömän arjen vastapainoksi Anna haluaa edistää yliopisto-opintojaan ja kaipaa elämäänsä kepeyttä ja hehkuvaa paloa. Onko seurauksena saastaisia haluja, sairasta himoa vai vaan hauraita unelmia? Kiintoisa avaus halujen moninaisuudesta kotimaisen sotaromantiikan genressä, vaiko vain tuulahdus menneisyydestä? - keskustelussa 3.10.2013

Ihmisistä toisen maailmansodan murroksessa on kyse myös Yövartiossa, joka purkaa neljän lontoolaisen, Kayn, Helenin, Vivin ja Duncanin, elämänvalintoja sodan jälkeisestä ajasta käsin. Henkilökohtaisten historioiden risteäminen luo tarinaan jännitettä. Muistaminen, unohtaminen, sodan jättämä tyhjyys ja oman paikan löytäminen rauhanajan yhteiskunnasta asettavat kaikille haasteensa. Loppuun päästyä alun uudelleenlukeminen avaa uusia näkökulmia. Historiallisten pastissien suvereeni taitaja ammentaa ansiokkaasti lesbisestä historiasta ja kirjallisuushistoriasta. - keskusteltavana 3.10.2013

Arkistojen aarteistosta on hiljattain kaivettu esiin Aleksis Kiven elämänkerturin Veijo Meren epävirallisesti esittämä arvio Atalantta-runoelmasta naisten välisen rakkauden kuvauksena. Kreikkalaisen mytologian Atalanten mukaan nimetty linnanimpi joutuu uuden hallitsijan epäsuosioon ja maanpakoon linnastaan Helvetiassa. Ystäviensä hylkäämän neidon sydän kivettyy ja vasta viime hetkellään Atalantta kokee lemmen hekuman uskollisimman ystävättärensä sylissä. Näillä tiedoin voimme juhlia Aleksis Kiveä varhaisimpana naisrakkauden apostolina kotimaisessa kirjallisuudessa, vaikka runoa ei Kiven elinaikana julkaistukaan. Lue täältä - keskusteltavana 3.10.2013

Kertomus pojasta, joka syntyi tytöksi, ja hänen kasvamisestaan aikuisuuteen. Transsukupuolisen selviytymistarinan ohella nopealukuisessa ja todentuntuisessa romaanissa nousee esiin perhedynamiikka ja nuoruuden kasvukivut. Björk mainitsee takakannessa kirjoittavansa omasta lapsestaan. - keskusteltavana 3.10.2013

Sarjakuvasuosikin neljännessä suomennoksessa Bechdelin tutun lesboystäväpiirin vaiheet jatkuvat "lähes entisellään" suhdesutinoiden ja yhteiskunnallisten huolenaiheiden kavalkadissa. Intohimot ja muut omantunnonkysymykset synnyttävät aina uusia haasteita. Ajan ilmiöitä heijastelevaan tarinaan on tullut mukaan uuskonservatiivisen lesboneitsyen vonkausta, sateenkaariperheiden jälkikasvun teiniangstia ja vaiheittaista vetäytymistä sitoutuneesta parisuhteesta keskellä kuuminta homoavioliittokampanjointia. Johdanto-osana on lesbomaailmaa ikuistaneen taiteilijan oman dilemman esittely, jonka ratkaisu jää lukijan päätettäväksi. Ovatko lesbot pohjimmiltaan erilaisia vai samanlaisia kuin kaikki muutkin? Onko sanoinkuvaamattomasta tullut sovinnaista? - keskusteltavana 23.1.2014

Pianisti Riskun ja sellisti Annan rakkaustarina kestää hyvin uudelleenluennan kypsemmällä iällä. Julkaisuaikanaan nuorelle lesbolukijalle heikosti samastumispintaa tarjonnut mollivoittoinen taiteilijaelämän kuvaus häilyvine identiteetteineen ei enää herätä vertailua ja torjuntaa, sen sijaan lukukokemuksessa korostuu romaanin ytimekäs kieli, ilmeikäs dialogi ja hallittu kerronta. Kasarinostalgia kutsuu lukijaa: naisen rakkautta naiseen leimaa rikos, synti ja sairaus, yöelämä ja humala, ahdistus, ulkopuolisuus ja muukalaisuus, hylkääminen ja poikkeuksyksilöksi asettuminen. Draamaa kerrakseen. Huomiota kiinnittää halujensa vuoksi poikkeuksellisia valintoja tekevien hahmojen keskinäisen solidaarisuuden puute: prinssi-oppilaitaan jumaloiva Stenbacka ajaa Riskun ulos Akatemiasta ja kun Risku avautuu juurettomalle, rakkaudenkaipuun täyttämälle äidilleen 'minä tahdon rakastaa naista', vastaus on vain: va sa du? - keskusteltavana 23.1.2014

Länsimaiden tunnetuimman lesboromaanin suomentaminen 82 vuotta sen ilmestymisen jälkeen oli kulttuuriteko ja samalla osoitus suomenkielisessä kirjallisessa maailmassa sitkeästi elävästä heteronormatiivisuudesta. Jo ennen Hallin kuolemaa vuonna 1943 skandaalinkäryinen teos oli käännetty 14 kielelle, mm. tanskaksi (1929), ruotsiksi (1932) ja norjaksi (1949).
Alison Bechdelin (Lepakkoelämää IV) eron ja samuuden pohdintoihin on Stephen Gordonin kehityskertomuksesta vielä pitkä matka. Yksinäisyyden kaivon invertit ovat Jumalan, tai ainakin kohtalon merkitsemiä mutta onneksi sopivan kultivoituneita, kuten Saision romaanissa. Säädyttömyyden ohella romaania on perinteisesti tylytetty kirjallisista heikkouksista, mutta teos löytää jatkuvasti uusia lukijoita, jäljittelijöitä ja kommentoijia. - keskusteltavana 23.1.2014

Annukan ja Vapun suhde kärsii Annukan alemmuuskompleksista, mutta kynnys sen työstämiseen on korkealla: "Terapioissa käy vaan kahdenlaisia ihmisiä. Sellaisia joille on tapahtunut jotain ihan kauheeta, kuten vaikka insestiä. Ja sitten niitä, jotka käy naukumassa parisuhdeongelmiaan ja äitisuhteitaan." Terapiaan asti pärjätään keittiöpsykologialla. Leppänen poimii lapsuuden ja nuoruuden arkinolauksia ja patoumia osuvasti, tuloksena on helposti tunnistettavia, koomiseen valoon tuotuja pieniä kärsimysnäytelmiä, joilla on taipumus jatkaa omaa pinnanalaista elämäänsä kypsään aikuisikään asti. Traagisen totta, mutta samalla helpottavan huvittavaa. - keskusteltavana 15.5.2014

Sinervon sekatyylinen runokokoelma uppoutuu henkisen elämän "sysimiiluihin". "Näin hyväosainen ei saisi parkua muutamasta saturniaalisesta melankolian rystylyönnistä", heittää Sinervo, mutta hahmottelee sitten kaipauksen ja tyhjyyden "kyynelmagneetille" antautumisen yhtä välttämättömäksi kuin tappavaksikin. Tyylilajien vaihdokset oudoksuttavat ensi luennalla, mutta tarkoituksellista epäsymmetriaa kompensovat merkityksiltään laajenevat, toistuvat kielikuvat ja jännitteiset teemat. Jotkut runot ovat iskeviä kertomuksia, välissä nonsense-sanoja ja fragmentteja, joissain intoudutaan yhteiskuntakriittisiin julistuksiin tai poststrukturalistisiin merkitysjärkeilyihin. Myös lesborakkaudesta Sinervo kirjoittaa elähdyttävän suosaranaisesti. - keskusteltavana 15.5.2014

Tove Janssonin 100-vuotisjuhlinnan sivupolkuna myös nuoruudenrakastetun ja pitkäaikaisen ystävän Vivica Bandlerin (1917-2004) elämänkerrat saavat uutta ajankohtaisuutta. Karismaattisen teatterijohtajan omaelämänkerta on romanttista luettavaa. Bandlerin vaiherikas pitkä elämä on tallennettu ajatuksella ja tunteella, hän on ihailtava rajojenrikkoja, hän puhuttelee lukijaa viettelevästi tuntemattomana rakastettuna samalla kuin hänen persoonaansa leimaa kiehtova etäisyys.
Seksuaalipoliittisesti tiedostavana lukijana niin Bandlerin kuin Janssoninkin elämänkerrallisissa teoksissa kiinnostaa erityisesti naisten välisten rakkaussuhteiden yksityisen tason historia esi-setalaisena, "rikollisena" aikana. Valaistusta jää kaipaamaan mm. kysymykseen siitä, miksi molempien ikonisten taiteilijahahmojen suhde lesboihin ja homoihin yhteisönä oli välttelevä. Tutkimusretkiään tuntematon vastaanottaja voi jatkaa Bengt Ahlforsin Människan Vivica Bandler (2011) ja Tuula Karjalaisen Tee työtä ja rakasta (2013) parissa. - keskusteltavana 15.5.2014

Klassikkonovelli vuodelta 1903 on satiirinen kuvaelma jämtlantilaisen sanatorion vieraista. Tarinan keskipisteessä on naispari, jonka "luonnottoman ja inhoittavan" suhteen manipuloiva rouva Dahl ottaa juonittelujensa kohteeksi. Varhainen ilmestymisaika osoittaa, etteivät vuosisadanvaihteen eurooppalaisessa kirjallisuudessa yleistyneet samasukupuolisten naissuhteiden kuvaukset jääneet aivan tuntemattomiksi Suomessakaan. Minäkertojan ironinen asenne tuo kiinnostavia lisäsävyjä nykypäivänä kliseisenä näyttäytyvään lesbokuvaukseen. Lue täältä. - keskusteltavana 15.5.2014

Parodinen käsikirja kääntää päälaelleen eheytymistarinat ja oletuksen lesboudesta ongelmakeskeisenä vähemmistön seksuaali-identiteettinä. Lähtökohtana on kuinka nainen saadaan vapautumaan huonosta heterotottumuksestaan ja siirtymään aidan toiselle puolelle, jossa ruoho on kuin onkin vihreämpää. Kuten Alix Dobkin lauloi jo 1973, jokainen nainen voi olla lesbo, ja Liten handbok antaa tälle projektille sekä vakuuttavat perustelut että kattavat käytännön ohjeet. Naisten välisen rakkauden ja erotiikan auvot jo tuntevalle kirjassa riittää sitäkin enemmän huvitusta, inspiraatiota ja hyödyllistä tietoa. - keskusteltavana 13.11.2014

Forrest on USAlaisen lesbokirjallisuuden nimekkäitä hahmoja, joka tunnetaan mm. ensimmäisen lesbopoliisietsivän lanseeraajana. Lambda-palkinnolla noteerattu High Desert on yhdeksän vuoden tauon jälkeen ilmestynyt yhdeksäs Kate Delafield -dekkari. Lajimäärittely on sikäli häilyvä, että rikostarina jää päähenkilön yksityiselämän koettelemuksien varjoon. Kipupisteinä ovat ikääntyminen, eläköityminen ja ystävien poismeno. Uskollisille faneille uusi Delafield-dekkari on kirjallinen tapaus, sarjaa tuntemattomille sujuvaa viihdettä. - keskusteltavana 13.11.2014

14 kirjoittajan ajankohtainen katsaus homojen, biseksuaalien ja transihmisten haasteisiin nyky-Suomessa ja puheenvuoro tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Kohderyhmänä ovat pääasiassa heterot, mutta Eva-Stina Byggmästaren rakkausruno ja Mirkka Rekolan muistelu rikollisesta ajasta sävähdyttävät. 
- keskusteltavana 13.11.2014

Kolmannen Jane Blond -agenttiseikkailun keskeisenä näyttämönä on upea Chenonceaun naistenlinna Ranskassa. Naisrikolliset juonivat tällä kertaa kuninkaallisten korujen sekä Haute Couture -muodin ja sen vastakohtana alamaailman muodin parissa. Tässä aikuisten sadussa lesbot ovat maailman keskiössä niin hyvässä kuin pahassakin. Naiskauneutta ja naamiohuveja batwalkin loisteessa.
- keskusteltavana 25.4.2013

Antropologin esikoisromaani kertoo ihmissusien suvusta, ja päähenkilön Vargan sidoksista toisaalta ihmisyhteisöön ja rakastettuunsa Marraskuuhun, toisaalta Laumaan ja sitä yhdistävään salaisuuteen. Ihmisen yksilöllisyys ja suden intensiivinen kokemusmaailma osana luontoa näyttäytyvät tasavertaisina valintoina, kuten partnerinvalinta sukupuolesta riippumatta.  Ovatko laumaan satunnaisesti syntyvät ’epämuotoiset’ uhka sen turvallisuudelle vai vaan susilauman hierarkiaan sopeutumattomia poikkeuksia? Romaanin teemat rinnastuvat seksuaalisuuden ja sukupuolen monimuotoisuuden kysymyksiin.
- keskusteltavana 25.4.2013