Runokävely Helvi Juvosen ja Sirkka Meriluodon jalanjäljissä
Vapun jälkeen ulkoillaan runokävelyllä Mäntymäen-Töölönlahden ympäristössä, lesbisen rakkauden puhkeamista ihastellen. Viime syksyn Helvi Juvonen ja hänen taikapiirinsä -tilaisuuden jälkeen päätettiin, että keväällä lähdetään yhdessä elämäkerran kirjoittaneen Katri Viitaniemen kanssa kävelylle Töölön kallioille tiirailemaan Helvin ja Sirkan merkillisiä puita ja lukemaan Kääpiöpuuta.
Hanki kirja ja valitse mielirunosi etukäteen! – Kääpiöpuu (1949) on Helmet-kirjastoissa tällä hetkellä lainassa ja varattuna, mutta Kaisa-kirjastossa on yksi kappale lainattavissa. Paremmin saatavilla ovat Kootut runot (tällä nimellä useita painoksia) sekä Aukea ei koskaan metsään ovi: kootut (v. 2009/2020).
Helvi Juvonen asui tuolloin osoitteessa Mannerheimintie 60. Kokoonnutaan sen edustalle, kadun toisella puolella olevaan puistikkoon (’Europuisto’ Kisahallin ja Oopperan pysäkin välissä) klo 18. Siitä lähdetään kohti Mäntymäkeä ja sen takaisia kallioita päätyen lopulta Töölönlahdelle. Välillä pysähdytään lukemaan runoja.
Villahousut jalkaan tai istuinalusta mukaan! Omasta termaristakin ehtii siemailla lämmikettä ennen kuin lopuksi päädymme kahvilaan.
”Olemme kahden / rannalla nukkuvan Töölön lahden. / Hetki on kaupungin, arkien pyhä, / ehjänä säilynyt, elävä yhä.” – Metsäniitty, kokoelmasta Kääpiöpuu
📚 📖 📚
”Olen viime aikoina ollut aika paljon Nallen kanssa. Olemme löytäneet eräitä mukavia ja aurinkoisia kallioita Töölön liepeiltä ja merkillisiä puiden oksia, joiden silmujen kehittymistä on jännittävä seurata maljakossa.” Näin kirjoitti Sirkka Meriluoto sisarelleen Ailalle 9.5.1947, kun suhde Helvi ”Nalle” Juvosen kanssa oli kääntymässä ystävyydestä kohti rakkautta.
Vuotta myöhemmin Nalle kirjoitti Sirkalleen: ”Muistatko, että viime keväänä pienellä kallioisella metsänkaistaleella huomasin pitäväni Sinusta. Sinä metsästä löydetty kepeäjalkainen vaeltaja, jota Jumala rakastaa, älä unohda, että minäkin uskallan rakastaa Sinua.”
Näillä saatesanoilla Nalle lähetti Sirkalle rakkausrunon, joka seuraavana vuonna julkaistiin hänen esikoiskokoelmassaan Kääpiöpuu nimellä Lumottu kevät. Se tuntuu kuvaavan töölölöisellä kalliolla koettua rakastumisen hetkeä. 💚